Piirtopöytä avattuna.
Sitten itse asiaan. Sain haltuuni kerran kauan sitten tälläisen vanhan wacomin piirtopöydän. wacom digitizer taitaa olla sen oikea nimi, vaikka laite on vanha ja käyttää sarjaporttia on se periaatteessa aivan samanlainen mitä nykyisetkin, paitsi että tämä on aivan saakelin paksu verrattuna uusiin. Siinä missä uudet ovat alta puolen sentin paksuisia, on tämä minimissään 2cm ja kallistuu vielä korkeammaksi loppupäätä kohden. Tablet olisi voitu laittaa paljon pienempääkin tilaan haluttaessa, mutta ehkä tämä oli joku tietty standardi joka saatiin upotettua studiopöytiin näppärästi silloin aikanaan, olen tälläisen ainakin nähnyt yhdessä valmiissa pöydässä ja siitä moinen epäilys taitaa olla lähtöisin ylipäänsä.
Piirtopöydän sisältöä..
Sitten oikea syy miksi haluan käyttää tätä antiikkista kapistusta on koko, ei siis sen paksuus vaan piirtoala - kyseinen wacom on A3 wide kokoa, nykymallia samaa kokoluokkaa maksaa reippaat 850 euroa.. Joten ei ihme että olen ihan tyytyväinen käyttäessäni tätä. Vaikka sen käyttö ei ehkä olekkaan ihan niin ongelmatonta kuin uusilla wacomeilla johtuen ajurituen osittaisesta puutteesta, toimii se silti periaatteessa aivan samoin kun uudetkin piirtopöydät.
Vaikka tablet onkin kooltaan hyvä, niin sama asia koituu myös kohtaloksi, koska piirtopöytä on niin paksu vie se aivan älyttömästi tilaa, eikä sen päällä oikeen voi pitää näppäimistöä tai hiirtä ainakaan mitenkään järkevästi, joten aloin miettimään että saisinko tehtyä sille pienemmän kotelon. Avattuani laitteen kävi ilmi että kotelo oli todellakin turhan suuri ja jos virtayksikön laittaisi vaikka erilliseen laatikkoon saisi tästä kauttaaltaan 2cm paksun laitteen. Loistavaa, mutta kun tajusin lopulta laitteen tarkemman toiminnan keksin vielä hienomman idean.
Aloin miettiä että wacomin malleissa kynä ei tarvitse paristoa, toisinkuin joillain muilla malleilla olen nähnyt käytettävän. Mietin hetken että mihin se voisi perustua ja nopeasti sen oivailsinkin sen toiminnan perustuvan sähkömagneettiin, mikäpä siinä, todella kätevää, koska paristoilla venklaus olisi typerää. Mutta tärkeintä minkä piirtopöydän avauksessa tajusin, oli kuitenkin se että pöytä ei itsessään tunnista painetta, vaan se tieto ilmoitetaan kynällä. Eli kynän kärki on tavallaan jousitettu ja kun se painuu sisään kertoo se koneelle kuinka kovaa siellä nyt halutaan piirtää.
Tämä tarkoittaa sitä että piirtopöydän väliin voi käytännössä laittaa tietyissä rajoissa mitä vaan muutakin kuin ohuen paperin, vaikkapa vanerilevyn. Joten ajattelin että mikseipä samantien pöydän.
Ideana oli siis upottaa tablet työpöytäni alle niin että se ei ole tiellä tai näkyvissä mutta kuitenkin helposti käytettävissä kun näin tarvii. Tämä on ehkä yksi parhaista tavoista toteuttaa piirtopöydän piiloitus, mutta tätä on vähän tyhmä toteuttaa pienillä piirtopöydillä koska niitä voi olla ihan mukavakin siirrellä käden asennon mukaan jne.
Pöytälevy väärinpäin.
Pöytä alapuolelta.
Tässä koko projekti on nyt valmis, mitään ei näy päällepäin niinkuin on tarkoituskin, mutta piirtopöytä toimii mainiosti eikä ole enää tiellä kun sitä ei tarvitse. Pöydän päälle olisi tosin vielä hyvä laittaa joku alusta sillä pöydän viilukuvio haittaa joltain osin piirtelyä.
